Tasavallan presidentti vahvisti 16. tammikuuta 2026 lait, jotka eduskunta oli hyväksynyt kuukautta aiemmin, 16. joulukuuta 2025. Niiden myötä verkkopelaamisen valvonta rakennetaan Suomessa uudelleen. Muutos ei tule yksin. Videopelien virtuaalivaluutoista annettiin EU-tason linjaus jo maaliskuussa 2025, ja pelien ikärajoja on valvottu kuvaohjelmalain nojalla vuoden 2012 alusta. Kolme eri sääntelykerrosta osuu nyt osittain päällekkäin.
Pelaaja huomaa sen vähitellen, ostoruuduissa, tilien ikätiedoissa ja siinä, mitkä palvelut ylipäätään toimivat Suomessa luvallisesti. Aikataulu on porrastettu vuoteen 2027 asti, eikä kaikki muutu kerralla.
Osa velvoitteista koskee myyjää, osa alustaa ja osa palvelun tarjoajaa. Sekaannusta syntyy juuri siitä, että vastuunjako ei näy pelaajalle mitenkään.
Keskeiset huomiot:
- Suomen pelisääntely rakentuu kolmesta erillisestä kerroksesta: ikärajat, pelivaluuttojen hinnoittelu ja toimiluvat, joita valvovat eri viranomaiset.
- Veikkaus säilyttää yksinoikeutensa 1. heinäkuuta 2027 asti, jolloin luvan saaneet toimijat voivat aloittaa toimintansa.
- 18 vuoden ikärajasta ei jousteta koskaan, ei edes vanhemman luvalla.
- EU:n pelivaluuttalinjaus koskee vain rahalla ostettuja valuuttoja, ei pelissä ansaittuja pisteitä.
- Peliala kasvaa voimakkaasti (2,85 mrd. € vuonna 2024) samaan aikaan kun sääntely tiukkenee.
Ikäraja ei ole suositus
Sallittu kaikenikäisille, 7, 12, 16, 18. Nämä ovat Suomen lakisääteiset ikärajat, ja niitä on noudatettava. Kuvaohjelmalaki (710/2011) koskee elokuvia, televisio-ohjelmia ja digitaalisia pelejä, ja se kattaa myös verkon tilaus- ja suoratoistopalvelut. Digitaalisissa peleissä käytetään yleiseurooppalaista PEGI-luokitusta, jossa rajoja on viisi: 3, 7, 12, 16 ja 18. Numero ei kerro, kuinka vaikea peli on.
Se kertoo sisällöstä, esimerkiksi väkivallasta tai pelottavista kohtauksista. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti valvoo sekä luokitusmerkintöjä että sitä, noudatetaanko rajoja pelejä tarjottaessa. Instituutti syntyi vuonna 2014, kun kaksi aiempaa virastoa yhdistettiin, mutta lain sisältöön se ei vaikuttanut.
Joustovaraa löytyy, mutta niukasti. Täysi-ikäisen seurassa lapsi voi katsoa tai pelata enintään kolme vuotta omaa ikäänsä korkeamman rajan ohjelmaa. Kahdeksastatoista ei jousteta lainkaan, ei myöskään vanhemman luvalla. Ennen digitaalista jakelua tehtävä oli suoraviivainen, koska ostotapahtuma kulki kassan kautta ja ikä tarkistettiin kasvokkain. Nyt vastuu jakautuu latauskauppojen, käyttäjätilien asetusten ja vanhempien kesken.
Valvojan työ on muuttunut samassa tahdissa. Kuvaohjelmalaki korvasi aikanaan vuoden 2000 elokuvatarkastuslain, ja jo silloin lähtökohtana oli lapsen suojelu eikä sensuuri. Sama lähtökohta pätee edelleen.
Toimiluvat tulevat markkinalle porrastetusti
Hakemuksia on voinut jättää 1. maaliskuuta 2026 alkaen. Luvan saaneet verkon rahapelipalvelut käynnistyvät kuitenkin aikaisintaan 1. heinäkuuta 2027, ja siihen asti Veikkaus Oy pitää yksinoikeutensa.
Kansainvälisistä toimijoista muun muassaNetBet netti casino pitää suomenkielistä sivustoaan saatavilla jo ennen siirtymän päättymistä. Lupaviranomaisena toimii kesäkuun 2027 loppuun Poliisihallitus, jonka jälkeen tehtävä siirtyy uudelle lupa- ja valvontaviranomaiselle.
Pelijärjestelmien ohjelmistoja koskevia lupia voi puolestaan hakea vasta heinäkuusta 2027 alkaen, ja velvoite luvanvaraisen ohjelmiston käyttöön astuu voimaan vuotta myöhemmin. Omat rajat kannattaa asettaa etukäteen, ja tukea saa maksutta esimerkiksi Peluurista.
Virtuaalivaluutoista tuli kuluttajakysymys
Alankomaiden kilpailu- ja kuluttajaviranomainen ACM ja Norjan kuluttaja-asiamies johtivat valmistelua, jonka tuloksena EU:n kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyöverkosto CPC julkaisi 21. maaliskuuta 2025 yhteiset periaatteet pelien sisäisistä valuutoista. Kohteena ovat valuutat, jotka ostetaan oikealla rahalla ja käytetään pelin sisällä. Pelissä ansaittuja pisteitä linjaus ei koske. Tärkein vaatimus liittyy hintaan.
Pelaajan on nähtävä, mitä sisältö maksaa euroina, eikä valuuttaa saa joutua ostamaan suurempina erinä kuin hän tarvitsee. Käytännössä tämä osuu suoraan siihen, miten pelivaluuttoja myydään paketteina. Euroopan komissio kokosi alan toimijat saman pöydän ääreen 3. kesäkuuta 2025 keskustelemaan soveltamisesta.
Sitovia nämä periaatteet eivät ole. Merkitystä niillä silti on, koska ne kertovat, miten kansalliset viranomaiset lukevat voimassa olevaa kuluttajansuojaa.
Sopimusehtojen pitää olla selkokielisiä. Ostoille pitää olla toimiva lapsilukko, ja alaikäisille suunnattu viestintä on käytävä läpi erikseen. Pelin rakenteessa on lisäksi huomioitava kuluttajien erilaiset haavoittuvuudet. Vuoteen 2025 asti hinnoittelu ja vaihtokurssit olivat pitkälti kehittäjän oma päätös.
Peliala kasvoi sääntelyn edellä
Neogames Finlandin elokuussa 2025 julkaisemat luvut kertovat kasvusta. Suomen peliteollisuuden liikevaihto oli 2,85 miljardia euroa vuonna 2024. Aktiivisia studioita oli vuoden lopussa ennätykselliset 270, ja työntekijöitä noin 4 300, eli noin 200 enemmän kuin edellisessä, vuotta 2022 koskevassa raportissa.
Raportti kattaa vuodet 2023 ja 2024, joten luvut kuvaavat tilannetta juuri ennen lainsäädännön uudistusta. Vertailukohtaa kannattaa hakea siitä, että studioiden määrä oli samaan aikaan korkeimmillaan koko toimialan historiassa.
Kansainvälisyys näkyy tilastoissa. Työntekijöistä noin 35 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia, ja lähes 12 prosenttia suomalaisten studioiden väestä työskenteli ulkomailla, kun osuus kaksi vuotta aiemmin oli 10 prosenttia. Naisten osuus nousi 22 prosentista noin 24 prosenttiin, mikä on toimialan mittapuulla hidasta mutta tasaista liikettä. Toimiala, jota nyt säännellään aiempaa tarkemmin, on siis kasvava ja yhä vahvemmin ulkomailla kiinni.
Heinäkuusta 2027 alkaen pelaaja voi tarkistaa viranomaislähteestä, onko palvelu Suomessa luvanvarainen. Samasta päivästä lähtien luvan saaneet yhtiöt saavat markkinoida itseään esimerkiksi televisiossa, radiossa ja omissa sosiaalisen median kanavissaan, tosin rajoituksin. Ikärajamerkintä, hinnan läpinäkyvyys ja toimilupa ovat kolme eri asiaa, ja niitä valvovat eri viranomaiset.
Yhteistä niille on vastuukysymys. Kun jokin menee pieleen, ratkaisevaa on, kenellä on velvollisuus korjata se, ja sen määrittelee jatkossa laki eikä palvelun oma ehtoteksti.
Yhteenveto
Suomen pelisääntely muuttuu vaiheittain vuoteen 2027 asti kolmella tasolla: ikärajavalvonta on ollut voimassa jo vuodesta 2012, EU:n periaatteet pelivaluutoista tulivat maaliskuussa 2025, ja tammikuussa 2026 vahvistetut lait luovat uuden toimilupajärjestelmän.
Veikkaus Oy säilyttää yksinoikeutensa 1. heinäkuuta 2027 asti, jolloin luvan saaneet toimijat voivat aloittaa toimintansa. Nämä kolme kerrosta – ikäraja, hinnan läpinäkyvyys ja toimilupa koskevat eri asioita ja eri viranomaisia.
Kasvava, kansainvälistyvä peliala (2,85 mrd. € liikevaihto 2024) kohtaa nyt tarkempaa sääntelyä, jossa vastuu ongelmatilanteissa määräytyy jatkossa lain, ei palveluntarjoajan omien ehtojen, perusteella.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin uudet rahapelilait astuvat käytännössä voimaan?
Lait vahvistettiin 16. tammikuuta 2026, mutta luvan saaneet verkkorahapelipalvelut voivat aloittaa toimintansa vasta 1. heinäkuuta 2027. Siihen asti Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus.
Voiko lapsi pelata ikärajaa korkeamman pelin vanhemman luvalla?
Täysi-ikäisen seurassa lapsi voi pelata enintään kolme vuotta omaa ikäänsä korkeamman ikärajan sisältöä. 18 vuoden rajasta ei kuitenkaan jousteta missään tilanteessa, ei myöskään vanhemman suostumuksella.
Kuka valvoo pelien ikärajoja Suomessa?
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti valvoo PEGI-luokituksen ja kuvaohjelmalain noudattamista. Instituutti perustettiin vuonna 2014 kahden aiemman viraston yhdistyessä.
Koskeeko EU:n virtuaalivaluuttalinjaus kaikkia pelivaluuttoja?
Ei. Periaatteet koskevat vain oikealla rahalla ostettavia ja pelin sisällä käytettäviä valuuttoja. Pelissä ansaitut pisteet jäävät soveltamisalan ulkopuolelle.
Mistä saa apua pelaamisen hallintaan liittyvissä kysymyksissä?
Peluuri tarjoaa maksutonta tukea ja neuvontaa pelaajille, jotka haluavat asettaa itselleen rajoja etukäteen.
